Mitä on hyvä elämä? Entä miten sen voi saavuttaa? Hyvästä elämästä puhutaan paljon ja se liittyy tekemisiimme tavalla tai toisella. Kaikki kuitenkin kokevat elämisen omalla tavallaan eikä ole kahta samanlaista elämää. Mikä tai kuka lopulta määrittelee sen, onko elämä hyvä? Näitä asioita olemme pohtineet viime aikoina, kun olemme kehittäneet palveluitamme. Siksi päätimmekin kysyä kahdelta ikääntyneeltä, mitä heille merkitsee hyvä elämä.

Elämän perustarpeet

Kaikilla meillä on tietyt perustarpeet, joita ilman emme pysy hengissä. Näitä ovat mm. ruoka, juoma ja happi. Lisäksi on monia muita tarpeita, jotka ovat terveyden kannalta tärkeitä tulla tyydytetyiksi. Näistä esimerkkejä ovat ravinnon monipuolisuus, riittävä unen määrä, liikunta ja ihmissuhteet.

Ravinto on nykypäivänä noussut todella merkittäväksi osaksi ihmisten elämää. On olemassa viralliset ravitsemussuositukset, joita seuraamalla tulee syötyä monipuolisesti ja samalla saatua tarvitsemansa ravintoaineet. Sen lisäksi on tullut lukuisia erilaisia ruokavalioita, joissa jätetään joitain ruoka-aineita pois ja lisätään jotain muuta tilalle. Myös ruoka-aineallergioita esiintyy yhä enenemässä määrin, jolloin jokin tietty ruoka-aine on pakko jättää kokonaan pois. Tällöin on hyvä huolehtia ravintoaineiden saanti jollain muulla tavalla. Tietynlaisen ruokavalion noudattaminen voi tuoda merkitystä elämään ja siitä voi kokea iloa, kun tekee itselleen tärkeitä valintoja jokapäiväisessä elämässä.

Uni on tärkeää jaksamisen ja terveyden näkökulmasta, mutta silti monet suomalaiset nukkuvat huonosti tai liian vähän. Suomen mielenterveys Ry:n sivuilta selviää, että aikuiselle riittävä määrä unta on noin 7-9 tuntia yössä. Vähempi unimäärä johtaa luonnollisesti väsymykseen, mutta sillä on tutkittu olevan vaikutusta myös sairauksiin ja mielenterveyden häiriöihin. Liika uni on taas usein merkki unen huonosta laadusta.

Liikunnan tarve puolestaan vaihtelee iän myötä ja siksi eri ikäisille on erilaiset liikuntasuositukset. THL:n suositusten mukaan aikuinen ihminen tarvitsee viikossa hyötyliikunnan lisäksi noin 2-3 tuntia kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua. Ikääntyneet tarvitsevat lisäksi tasapainoharjoitteita ja notkeusharjoituksia, jotka ehkäisevät kaatumisia.

Elämän mielekkyys

Voimmeko siis sanoa, että kun ihminen saa riittävästi ravintoa, liikuntaa ja unta, hänellä on hyvä elämä? Lilian, 83 vuotta, sanoo, että ne ovat hyvän elämän pohja. Hänelle tärkeää on lisäksi se, että saa viettää aikaa läheisten ihmisten seurassa. Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa tuokin monelle ihmiselle mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä elämään. Päivät tulisivat pitkiksi ja mielenterveys kärsisi, jatkaa Kaija, 79 vuotta. Pohdimme myös sitä, miten nykyajan elämä on kovin hektistä ja monilla on kova stressi. Vaikka tekisikin itselle merkityksellisiä asioita, voi stressi viedä niistä mielekkyyttä. Sekä Lilian että Kaija olivat sitä mieltä, että on ihanaa, kun voi vain olla ja nauttia elämästä, eikä tarvitse kiirehtiä koko ajan paikasta toiseen. Kiire ja stressi ovatkin lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana runsaasti monien keskuudessa. Elämä on suorittamista, eikä ole aikaa levätä riittävästi. ”Enää ei oikein osata vain olla, niin ettei tekisi mitään”, pohtii Kaija. Työelämä ja koko arki on kiireistä, pitää ehtiä harrastamaan ja matkustamaan sekä  saada uusia elämyksiä. Monet myös elävät sitten kun -elämää. Unelmoiminen on tärkeää, mutta hetkessä eläminen on yhtä tärkeää. Hetkessä eläminen on vaativa taito, eikä sitä voi osata kuin harjoittelemalla. Se voi myös olla avain hyvään elämään, toteaa Kaija.

Ikääntyessä tapahtuu paljon muutoksia elämässä. Elimistö alkaa väsymään ja haurastumaan, tulee sairauksia ja voi joutua hyvästelemään itselle läheisiä ihmisiä. Minkälaista on hyvä elämä, kun tulee sairauksia ja suuria elämänmuutoksia? Lilian kertoo, että vaikeinta oli se, kun huomasi, ettei enää selviä itsenäisesti kaikista arjen toimista. ”Kun on luonteeltaan sellainen, ettei halua olla muille vaivaksi, oli yhdenlainen maailmanloppu pyytää apua.” Samanlaisia kokemuksia on myös Kaijalla. Nyt he ovat kuitenkin sinut asian kanssa ja osaavat jopa hetkittäin nauttia siitä, kun ei enää tarvitse tehdä kaikkea itse. Kaija miettiikin, että ehkä hyvää elämää on nyt sitten se, kun pärjää omassa kodissa muiden tukemana.