Pätkiikö sinunkin vanhemmillasi muisti? Tässä Artikkelissa kirjoitamme muistisairauksista ja kerromme 5 oiretta, joista on syytä huolestua.
Muistiongelmiin on aina jokin syy. Pienet muistihäiriöt kuuluvat jokaisen elämään, esimerkiksi stressin tai univajeen takia, mutta silloin, kun muistaminen on selkeästi muuttunut aikaisempaan verrattuna, on hyvä selvittää syy. Mitä aikaisemmin muistisairaudet todetaan, sitä paremmin sairautta voidaan hoitaa. Siksi ei kannata vähätellä ja piilotella, kun todellisia oireita alkaa ilmaantua. Tässä listattuna 5 oiretta, jotka voivat kieliä muistisairaudesta:
1. Perheenjäsenten ja läheisten nimien unohtaminen. Kaikkien ihmisten nimiä ei tarvitse muistaa, eikä kyse välttämättä ole muistisairaudesta, jos unohtaa satunnaisen naapurin tai työkaverin kumppanin nimen. Jos kuitenkin toistuvasti unohtelee läheisten ja perheenjäsenten nimiä, on asiaan hyvä kiinnittää enemmän huomiota.
2. Sovittujen tapaamisten jatkuva unohtelu. Kun läheisesi kerta toisensa jälkeen unohtaa viikoittaiset lenkkitreffit tai muun sovitun tapaamisen, ehkä kyse ei ole enää normaalista unohtelusta. Tapaaminen saattaa jopa lukea kalenterissa, mutta se unohtuu silti.
3. Kirjoittamisen ja lukemisen ymmärtämisen vaikeutuminen. Kirjoittaessa joutuu miettimään, että miten ne kirjaimet tai sanat nyt kirjoitettiinkaan. Lisäksi lukiessa ei pysty ymmärtämään lukemaansa. Esimerkiksi uutisia luettaessa ei pysty sisäistämään, mitä uutisessa kerrottiin.
4. Persoonallisuuden muuttuminen ja mielialan vaihtelut. Henkilö, jonka olet aina tuntenut, saattaa alkaa tuntumaan vieraalta ja hänen uudet tapansa oudoilta. Aikaisemmin varma henkilö saattaa muuttua epävarmaksi ja hermostuneeksi. Persoonallisuuden muuttumiseen liittyy myös monesti ajatus, että läheisestä on tullut laiska, eikä oiretta sen takia osata liittää muistisairauteen. Aikaisemmin on tullut tehtyä yhtä ja toista asiaa, mutta muistisairauden alettua ne saattavat jäädä. Mieliala saattaa vaihdella ja on yleistä, että on masennusta, ahdistuneisuutta, kärsivällisyyden puutetta ja epäluuloisuutta sekä sekavuutta. Vaikka persoonallisuus muuttuu ja sitä joutuu ikään kuin tutustumaan uudelleen läheiseensä, on hyvin tärkeää että läheiset ihmissuhteet säilyvät, sillä tuttujen asioiden katoaminen elämästä voi lisätä ahdistuneisuutta ja levottomuutta.
5. Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaisten sanojen käyttö. Sitä saattaa käyttää sanoja lauseessa, jotka eivät joko tarkoita mitään tai ne eivät kuulu kyseiseen lauseeseen. Puhetta voi olla haastavaa ymmärtää, jos väliin tulee tärkeiden sanojen tilalle epäasianmukaisia sanoja. Kun sanoja ei meinaa löytyä, ne usein korvaantuvat muilla sanoilla, joiden merkitys on jotain muuta, kuin mitä puhuja halusi kertoa.
Tietoa muistisairauksista
Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.
Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, joka etenee hitaasti ja tasaisesti. Ensimmäiset oireet ovat lieviä ja muistuttavat normaalia hajamielisyyttä. Merkittävin alkuvaiheen oire on muistin heikentyminen. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Sairauden edetessä oirekuva laajenee, toimintakyky ja sairaudentunne heikkenee. Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä.
Verisuoniperäinen muistisairaus liittyy erilaisiin verisuonten vaurioihin ja aivoverenkiertohäiriöihin ja on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus. Oireisiin kuuluvat usein lievä muistihäiriö, puhehäiriöt, kömpelyys, hahmottamisvaikeudet ja kävelyvaikeudet. Oireet saattavat alkaa nopeastikin ja vaihtelevat päivittäin tai kausittain. Toisin sanoen toimintakyvyn laskun jälkeen tilanne usein myös paranee hetkittäin.
Lewyn kappale -taudissa aivojen kuorikerroksen alueelle alkaa kertymään Lewyn kappaleita. Sairaudelle ei tunneta ennaltaehkäiseviä keinoja eikä sairautta parantavaa tai pysäyttävää hoitoa. Sairauden oireita pystytään kuitenkin hoitamaan lääkkeillä ja lääkkeettömästi. Sairauden oireita ovat tarkkaavuuden ongelmat, avaruudellisen hahmottamisen vaikeudet, lihasjäykkyys ja kävelyvaikeus, vireystilan vaihtelut, selväpiirteiset, yksityiskohtaiset hallusinaatiot ja harhaluulot sekä mahdollisesti ohimenevät tajunnanhäiriöt. Sairauden alkuvaiheessa merkittäviä muistihäiriöitä ei välttämättä ole, mutta sairauden edetessä muistikin heikkenee.
Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus on yleisnimitys oireyhtymille, joissa on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet. Sairaus alkaa usein jo 45-64 ikävuoden välillä, alkaa hiipien ja etenee vähittäin. Kolme yleisintä tähän sairausryhmään kuuluvaa oireyhtymää ovat Frontotemporaalinen dementia, etenevä, sujumaton afasia ja semanttinen dementia. Näille kaikille sairauksille yhteistä on se, että muisti on yleensä kohtalaisen hyvin säilynyt. Sairauden muodosta riippuen oireet voivat olla esimerkiksi persoonallisuuden ja käytöksen muuttuminen, sujumaton puhe ja änkytys sekä heikentynyt kyky ymmärtää sanojen merkityksiä ja tunnistaa tuttuja esineitä.
Riskitekijät
Muistisairaudet kehittyvät useimmiten elintapojen ja perimän yhteisvaikutuksesta. Jotkin muistisairaudet alkavat kehittyä jo jopa kymmeniä vuosia ennen kuin itse sairaus voidaan todeta. Erilaisissa tutkimuksissa on huomattu, että monet sydän- ja verisuonisairauksiin ja elintapoihin liittyvät riskitekijät ovat tärkeitä myös muistisairauksille. Muistisairauksien riskiä lisää mm. korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino ja tupakointi. Myös muita riskitekijöitä on tunnistettu, mutta niistä ei ole niin vahvaa näyttöä. Näitä riskitekijöitä ovat mm. masennus, ilmansaasteet, päänvammat, huonokuuloisuus ja runsas alkoholin käyttö. Aivoja vaikuttaa sen sijaan suojaavan korkea koulutus, liikunta, terveellinen ravitsemus ja aktiivinen elämäntyyli.
Diagnostiikka ja hoito
Muistisairaus kehittyy hiljalleen, joten sitä voi olla vaikea tunnistaa aluksi. Mahdollisimman varhainen diagnoosi on erittäin tärkeää!
Eteneviä muistisairauksia voidaan jonkin verran ehkäistä puuttumalla sen riskitekijöihin, mutta niihin ei ole tällä hetkellä olemassa parantavaa hoitoa. Muistisairauksiin on kuitenkin käytössä oireita lievittäviä lääkkeitä.
Varhainen diagnoosi, hoito ja kuntoutus parantavat sairastuneen toimintakykyä. Lääkkeettömät hoitokeinot, kuten ravitsemus, liikunta ja älyllinen ja sosiaalinen aktiivisuus vaikuttaa vaikuttavan positiivisesti myös henkilöihin, joilla on muistisairaus. Erilaisten tukitoimintojen avulla ihminen voi elää muistisairaudesta huolimatta hyvää ja toimintakykyistä arkea.
Hyvin merkittävä osa muistisairauksista jää edelleen diagnosoimatta.