Ikääntyminen

Meistä jokainen vanhenee. Vanheneminen on luonnollista ja alkaa jokaisella heti syntymästä. Vaikka ikääntyminen koskee meitä kaikkia, me suhtaudumme siihen hyvin eri tavoin. Toiset alkavat jo hyvin nuorena murehtimaan siitä, jotkut eivät kiinnitä siihen juuri lainkaan huomiota ja jotkut ottavat ikääntymisen ilolla vastaan. Yleensä keski-iän jälkeen ikääntyminen alkaa näkyä meissä enemmän ja kiinnitämme siihen myöskin enemmän huomiota. Se on hyvä asia siinä mielessä, että silloin voimme vielä vaikuttaa siihen, millainen terveys meillä vanhuudessa on. On toki asioita ja sairauksia, joihin emme voi lainkaan vaikuttaa, mutta meillä suomalaisilla on hyvin paljon elintapasairauksia. Olkaamme siis ajoissa liikkeellä ja kiinnittäkäämme positiivisesti huomiota siihen, että me ikäännymme. 

IKÄÄNTYMINEN FYYSISESTI JA PSYYKKISESTI

Vanhenemisen huomaa yleensä helpoiten fyysisistä muutoksista. Vaihdevuodet alkavat, ihoon ilmestyy ryppyjä, hiukset alkavat harvenemaan tai harmaantumaan, kuulo- ja näköaistit voivat heikentyä sekä saattaa ilmestyä kaikenlaisia vaivoja ja sairauksia. Psyykkisessä terveydessä ikääntyminen ei näy ulkoisesti, mutta sisäisesti voi tulla monia huolia ja harmeja. Aivot saattavat tarvita enemmän aikaa suoriutuakseen erilaisista tehtävistä ja toiminnoista ja moni potee yksinäisyyttä ja sitä kautta alakuloa tai jopa masennusta. Meidän on hyvä ottaa nämä asiat puheeksi jonkun kanssa, jos ne huolettavat meitä.

SOSIAALISUUS VANHETESSA

Erilaiset elämäntilanteet pitkin ihmisen elämää vaikuttavat myös sosiaalisiin suhteisiimme. Kuitenkin meitä kaikkia yhdistää se, että tarvitsemme eri elämäntilanteissa vertaistukea, ihmistä joka kuuntelee meitä ja kulkee vierellämme. Ikääntyminen voi tuoda näihin asioihin isoja muutoksia. Kun saavutamme eläkeiän, menetämme ne sosiaaliset tapaamiset ja kontaktit, joita meillä on aikaisemmin ollut työpäivien aikana. Toisaalta myös luonto hoitaa tehtäväänsä ja voi olla, että me menetämme puolison ja tärkeitä ystäviä. Voi myös olla, että oma vointimme ei enää salli liikkumista siinä määrin kuin ennen ja sen vuoksi joudumme erilleen sosiaalisista suhteista. On kuitenkin hyvä muistaa, että nykyaikana kontaktia pystyy ylläpitämään etänäkin, kun meillä on tekniikka apuna. Toisten ihmisten tapaaminen ei välttämättä vaadi sitä, että lähtisin fyysisesti pois kotoa vaan voimme keskustella puhelimessa ja videoyhteyden avulla toistemme kanssa. On hyvin tärkeää, että meillä on koko ajan joku, jonka kanssa voimme jakaa arjen ilot ja surut. Vaikka ikäännymme, tarve vertaistuelle ei pääty.

VALMISTAUDUNKO VANHUUTEEN?

Vanhuuteen on hyvä valmistautua ja se kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Terveelliset elämäntavat ovat kaiken ydin. Suurin osa sairauksista, joita ikääntyessä tulee, liittyvät tavalla tai toisella elämäntapoihin. Liikunta ja monipuolinen ruokavalio pitävät kehon paremmassa kunnossa ja mielen virkeänä. Myös riittävä lepo on ensiarvoisen tärkeää. Kun voimavarat vähentyvät ja oma keho asettaa joitain toimintarajoitteita, on hyvä huolehtia siitä, että oma koti on turvallinen paikka asua. Kotiin on saatavilla monia erilaisia apuvälineitä, jotka  edesauttavat kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään. Perheen tai ystävien kanssa kannattaa myös jutella ikääntymisestä sekä omista ikääntymiseen liittyvistä toiveista. Näin he osaavat huolehtia meistä toiveidemme mukaisesti myös silloin, kun emme itse kykene toiveitamme esittämään.

Mitä paremmin valmistautuu, sen paremmin vanhuuden pystyy ottamaan vastaan ja elämään hyvää elämää myös vanhana.

IKÄÄNTYMISESTÄ LÖYTYY PALJON POSITIIVISTA

Vanheneminen koetaan usein vain negatiivisena asiana ja siitä löydetään paljon huonoa, mutta oikeasti siitä löytyy myös paljon positiivisia asioita. Eläkkeelle jäätyä on aikaa tehdä itselleen mielenkiintoisia asioita. Voi matkustella, nähdä ystäviä tai sukulaisia ja aloittaa vaikka uusia harrastuksia, joihin ei aikaisemmin ole välttämättä ollut aikaa. Lisäksi, kun ikävuosia on kertynyt, on kertynyt myös kokemusta monista asioista, ja vaikka teoriatieto on arvokasta, koemme, että kokemustieto ja -taito ovat vieläkin arvokkaampia. Näitä aarteita jokainen ikääntynyt kantaa mukanaan. Kunpa osaisimme käyttää hyväksemme näitä arvokkaita kokemuksia, ettei nuorempien tarvitsisi aina oppia kaikkea kantapään kautta.

On hyvä huolehtia, että on tarpeeksi virikkeitä, mutta voi myös ottaa rennosti eikä tarvitse liikaa stressata mistään. Liikunta, riittävä uni, terveellinen ravinto, sosiaaliset suhteet ja lepo on hyvä pitää tasapainossa keskenään, niin mieli pysyy virkeänä ja keho toimintakykyisenä. Positiivisesta elämänasenteesta on iloa myös vanhana!